Ympäristöyhteistyön merkitys Barentsin alueella Suomen kasvihuonekaasujen vähennystavoitteiden saavuttamisessa

Pro gradu –tutkimukseni käsittelee Suomen mahdollisia toimia kasvihuonekaasupäästörajojen saavuttamiseksi. Nämä vähennystavoitteet sovittiin Kiotossa, joka oli jatkoa Rio de Janeirossa (1992) hyväksytylle Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimukselle. Tarkempana mielenkiintonani on Kioton pöytäkirjassa sovitun joustomekanismin ns. yhteistoteutusmallin soveltaminen Suomen lähialueilla.

Kioton pöytäkirja on tärkein hallitusten välinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Euroopan yhteisö on valmis ratifioimaan Kioton pöytäkirjan vuoteen 2002 mennessä. Suomen kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeksi EY:n keskinäisessä taakanjaossa on asetettu päästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle.

Kotimaisten toimien lisäksi on Suomen edullisinta käyttää hyväksi ns. joustomekanismeja, jotta sovittuihin tavoitteisiin päästään. Juuri joustomekanismien hyödyntäminen auttaisi tavoitteiden saavuttamisessa; Suomen kohdalla varsinkin suomalaisen teknologian ja osaamisen vienti Suomen lähialueille kuten Kuolan niemimaalle ja Barentsin alueelle.

Paljon on keskusteltu Barentsin alueen yhteistyöstä ja pohjoisesta ulottuvuudesta, pohjoisen luonnon herkkyydestä ja haavoittuvuudesta. Esille on noussut myös ympäristöongelmat, etenkin Kuolan nimimaalla. Voisiko Barentsin alueen yhteistyö suuntautua myös tälle alueelle ja varsinkin Suomen keskittyä päästötason saavuttamiseen tällä alueella? Tästä voisi olla eniten hyötyä, niin Barentsin alueen ihmisille, alueen luonnolle sekä alueen teollisuudelle ja sen mukanaan tuomalle elinvoimalle ja elintason nousulle Barentsin alueella.

Ilmastonmuutos on tutkimuskohteena laaja, ongelmakeskeinen ja monitieteinen. Omassa tutkimuksessani huomioin taloudellisen aspektin lisäksi laajemman viitekehyksen eli pyrin analysoimaan ilmastonmuutosta monitahoisena yhteiskunnallisena ongelmana; tutkimusongelman viitekehykseen liittyvät taloudellisen aspektin lisäksi ympäristöllinen oikeudenmukaisuus (eli tasa-arvo, historialliset lähtökohdat) sekä ympäristöpoliittinen aspekti (intressiryhmät, ristiriidat, edunneuvottelu- ja valtakysymykset). Tutkimusmenetelmänä käytän lähdemateriaalianalyysin lisäksi asiantuntijahaastatteluita.

Takaisin Pohjoinen ympäristö ja Euroopan Unioni-sivulle